Hipstereiden tasavallan pääkaupungista Portlandista tulee ironisten viiksien ja kapeiden farkkujen lisäksi erittäin parrakasta ja tiukkaa stoner rockia. Vuodesta 2005 asti kasassa ollut Red Fang soittaa virtaviivaista, mutta monipuolista riffirockia, jota kuunnellessa on mukava upottaa pari tölkiä Pabst Blue Ribbonia. Biiseistä löytyy sopivasti raskasta raastoa ja kevyitä, jopa popahtavia, melodioita. Oman mausteensa tuo kahden vokalistin vuorottelu, joka toimii loistavasti. Basisti Aaron Beam hoitaa melodisemmat osuudet ja kitaristi Bryan Giles murinat. Laulu on kuin yksi instrumentti.
Red Fangin nimeä kantava debyytti ilmestyi 2009. Levyn aloitusbiisi Prehistoric Dog tekee heti selväksi, että jalka on nostettu jarrupolkimelta. Jatkoa seurasi kaksi vuotta myöhemmin Murder the Mountains -albumin muodossa. Levyn tuottajana toimi hieman yllättäen folkrokkari Chris Funk, joka tunnetaan indifolkbändi The Decemberistsin kitaristina. Valinta oli hyvä, sillä toinen levy on ensimmäistä siistimpi ja monipuolisempi kokonaisuus. Fiilistä on haettu muualtakin kuin raskaan rockin klassikoista.
Whales and Leeches –albumi ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Yhteistyö jatkuu Funkin kanssa, mikä on hyvä juttu. Kolmannen levyn nimi on napattu ensimmäiseltä levyltä löytyvästä biisistä. Bändin mukaan albumien nimeäminen tuottaa sen verran vaikeuksia, että on helpompaa valita nimi valmiiden kappaleiden joukosta. Pöytälaatikosta löytyy myös Murder the Mountains -niminen biisi.
Red Fang kävi viime vuoden keväänä heittämässä loistavan keikan Tavastialla. Tämän kesän Euroopan kiertueeseen Pohjoismaat eivät valitettavasti mahtuneet. Seuraavaa kertaa odotellessa ei auta kuin kuunnella levyjä ja katsella bändin hauskoja musiikkivideoita. Tsekkaa hittibiisi Wires tai kukkulan kuninkaasta Hank Hillista kertova Hank is Dead.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti