Fu Manchun The Action is Go -albumi päätyy usein pyörimään levylautaselle, jos menen levyhyllylle ilman erityistä suunnitelmaa musiikkivalinnan suhteen. Se toimii tilanteessa kuin tilanteessa.
Fu Manchu on stonerrockia sieltä raikkaammasta päästä. Tyynenmeren tuulet ovat puhaltaneet pahimmat savut pois bändin musiikista. Jäljelle on jäänyt tiukkarunkoinen, punk-energiaa pursuava soundi, josta huokuu oikeanlainen välinpitämättömyys. The Action is Go on tästä täydellinen ilmentymä.
Vuonna 1997 ilmestynyt The Action is Go on siitä mielenkiintoinen albumi, että puolet bändistä oli vaihtunut edellisen levyn jäljiltä. Rumpali Ruben Romero ja kitaristi Eddie Glass olivat lähteneet ja perustaneet Nebulan. Heidän tilalleen tulivat Kyuss-rumpali Brant Bjork ja Bob Balch. Kaksikko otti tonttinsa haltuun erinomaisesti ja lopputulos on mielestäni bändin paras.
Fu Manchu kävi muutama vuosi sitten soittamassa The Action is Go:n läpi Nosturissa levyn uudelleen julkaisun kunniaksi. Kyseessä oli sen verran kova keikka, että päädyin todella pitkästä aikaa aivan lavan eteen. Muistan kuinka eturivissä hyppiessäni päätin rock-hengessä avata hiukset, ja hetkeksi tyttöystävän hoitoaineen tuoksu pelmahti eturiviin. Vieressä kaksimetrinen jätti sytytti ehkä juuri tästä syystä savukkeen palamaan.
Miehekkäiden muistojen lisäksi keikalta tarttui mukaan uusintapainos albumista. Fu Manchun alkuperäisistä vinyyleistä saa maksaa hyvän ravintolaillallisen verran, joten uusintapainos kelpaa allekirjoittaneelle mainiosti. Itse asiassa uusintapainostenkin arvot näyttävät olevan pienessä nousussa.
Fu Manchu on ensi kuussa tulossa jälleen keikalle Nosturiin. Tällä kertaa uuden Gigatoid-albumin myötä. Suosittelen paikalle menemistä.
