Unida - Coping with the Urban Coyote

Autiomaalla on ääni ja se kuuluu John Garcialle. Ruosteinen, keskipäivän auringon korventama ääni, joka tekee kappaleesta kuin kappaleesta aavikkorockia. Ääni, joka lempeästi kertoo tulevista turpakäräjistä.

Pari vuotta sitten soolouransa vihdoin käynnistänyt Garcia oli Kyussin hajoamisen jälkeen mukana perustamassa useita yhtyeitä, joista useimmat jäivät varsin lyhytikäisiksi. Kyussin jälkeen hetken aikaa kärynneen Slo Burnin hälvettyä Garcia perusti kitaristi Arthur Seayn, rumpali Miguel Cancinon ja basisti Dave Dinsmoren kanssa Unidan.

Kun Slo Burnin katalogi jäi vinyyli-EP:seen ja CDr-albumiin, Unida ehti julkaista yhden splitti-EP:n, yhden kokopitkän ja nauhoittaa toisen valmiiksi, kunnes levy sopimusongelmien vuoksi hyllytettiin. For the Working Man (2001) on yhä ilman virallista julkaisua. Internetistä se kyllä löytyy, muun muassa nimellä El Coyote.

Slo Burniin verrattuna Unida on askel kohti perinteisempää raskasta rockia. Samalla sen musiikki vaikuttaa ainakin allekirjoittaneen korvaan edeltäjäänsä (kun tätä nyt käsiellään garcialähtöisesti) eheämmältä. Soundi on toki yhä tomuista, rytmi rullaavaa ja turhat kikkailut on riisuttu pois.

Coping with the Urban Coyote ilmestyi loppuvuodesta 1999. Queens of the Stone Agen ensimmäinen levy oli ilmestynyt edellisenä syksynä ja ilmeisesti Coping with the Urban Coyotelta löytyvä If Only Two on jonkinlainen vastaus Queens of the Stone Age -albumin If Only –kappaleeseen. Nokittelu Garcian ja Josh Hommen välillä oli alkanut.

Garcia ja Homme ovat muuten ainoat jäsenet, jotka pysyvät Kyussin riveissä koko sen olemassaolon ajan. Toistaiseksi parivaljakon viimeiseksi yhteiseksi biisiksi on jäänyt raita Nick Oliverin Mondo Generatorin parin vuoden takaiselta levyltä. Sekin ilmeisesti nauhoitettiin ennen Kyuss Lives -vääntöä. Vahvasti näyttää siltä, että herrojen yhteiset laulut on laulettu.

Ja vielä Kyussista puheenollen, Kyuss-basisti Scott Reeder hoiti bassottelut Unidan For the Working Man –albumilla. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä johtuu stoner-yhtyeiden jatkuva tarve vaihtaa basistia. Se tuntuu olevan kaikista epävakain pesti aavikolla.

Unidan jälkeen Garcia keskittyi Hermano-yhtyeeseen. Kitaristi Arthur Seay ja rumpali Miguel Cancino perustivat Unidassakin bassoa soittaneen Eddie Plascencia kanssa House of Broken Promises –yhtyeen. Lauluhommat hoitaakseen ottanut Plascencia kuulostaa ihan köyhän miehen Garcialta, mikä kuvaa hyvin yhtyeen mielikuvituksellisuutta.

Viime vuosina Unida on osoittanut virkoamisen merkkejä. Ehkä niistä intoutuneena kalifornialainen Cobraside Distribution julkaisi Coping with the Urban Coyotesta uusintapainoksen vuonna 2014. Bonuksena painokseen lisättiin Lontoon Desertfestilla 2013 nauhoitettu keikka. Ihan pätevä lisä, vaikkakaan ei mitenkään pakollinen. Aika harvoin tulee kakkoslevy laitettua levylautaselle. Bassoa muuten tuolla keikalla soitti kitaristi Arthur Seayn sukulaispoika Owen Seay.

Desert has a voice and that voice belongs to John Garcia. That rusty, scorched by the midday sun voice makes any song desert rock any time of the day. At the same time it whispers ’everything is ok’ and ’I kick your ass’.

Garcia finally started his solo career few years ago. After Kyuss broke-up and before his solo career Garcia took part in many projects of which many were short-lived. First came Slo Burn that peaked and faded away in a year. After that Garcia formed Unida with guitarist Arthur Seay, drummer Miguel Cancino and bassist dave Dinsmore.

Slo Burn’s discography spans from one vinyl EP to an album burned to a CDr. Unida stepped up the game and released one split EP, one full-length album and recorder another. The second one never got an official release because of some legal problems. For the Working Man is available on the internet though. It goes by the name El Coyote.

Compared to Slo Burn Unida is a step towards more conventional hard rock. At the same time the music sounds a little bit more coherent. The sound is still dusty, the rhythm has a steady roll and there’s no cheap gimmicks.

Coping with the Urban Coyote was released at the end of 1999. Queens of the Stone Age’s first album had been released the previous fall and apparently the song If Only Two from Coping with the Urban Coyote is some kind of a response or rebuttal to Queens of the Stone Age’s If Only. First punches were thrown.

By the way Garcia and Homme are the only Kyuss members that were on-board the whole ride. At least for now the last joint project for these two is a song from Nick Oliver's Mondo Generator album few years back. And that probably was recorded before all that Kyuss Lives ruckus. It strongly looks like these guys have sang their songs.

And while we’re still on the subject of Kyuss, Scott Reeder played bass on Unida’s For the Working Man album. I really would like to know where all these stoner bands get the urge to change their bass player so frequently. It seems to be the least stable job in the desert.

After Unida Garcia focused on Hermano. Guitarist Arthur Seya and drummer Miguel Cancino formed a new group with a bassist Eddie Plascencia who also played for a while in Unida. Plascencia takes care of singing duties in House of Broken Promises, and I have to say that he sounds like a poor man’s Garcia. It pretty much sums up the band imaginativeness.

Unida has shown sings of revival in the past few years. Maybe that’s why Californian Cobraside Distribution reissued Coping with the Urban Coyote in 2014. As bonus they made it a double album with a live recording from Desertfest London 2013. It's a nice bonus but not necessary. Quite seldom that second record ends up spinning on my turntable. Apropos, guitarist Arthur Seay's nephew played bass on that gig.