Viime viikkojen helteiden aikana allekirjoittanut on levyjen sijasta kuunnellut laineiden liplatusta ja kärpästen surinaa. Nyt oli kuitenkin pakko raahautua levyhyllyn ääreen ja kaivaa sieltä musiikkia näihin trooppisiin öihin.
Ensimmäisenä käteen osui Los Natasin Ciudad de Brahman -albumi. Legendaarinen Man's Ruin Records julkaisi tämän argentiinalaistrion toisen pitkäsoiton vuonna 1999 digitaalisena kompaktilevynä. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin saksalainen Elektrohasch julkaisi albumista reilun tuhannen kappaleen vinyylipainoksen.
Ciudad de Brahman on tunnelmaltaan juuri sopiva levy helleaallolla surffaamiseen. Siinä itämainen mystiikka sekoittuu avaruusrockin psykedeliaan. Tähtitieteilijä Carl Saganin mukaan nimetty avausraita on raukeaa tähtitaivaalle tuijottelua. Tämän jälkeen albumi vie kuulijan varjoon ränsistyneen basaarin takakujalle, kunnes Alohawaii -biisin kaiutettu kitaraa heittää kujalta palmun alle.
Ciudad de Brahman ilmestyi muutama vuosi Kyussin hajoamisen jälkeen. Kyussin vaikutus kuuluu kuitenkin selvästi levyllä. Etenkin silloin, kun Los Natas heittää raskaamman vaihteen silmään ja musiikki lähtee nytkähtäen vyörymään.
Levyn loppupuolelta löytyy ehkä hieman turhaa tiluttelua. Albumi ikään kuin loppuu suvantoon. Tämä on pieni miinus muuten loistavalle albumille.
Los Natas laittoi pillit pussiin pari vuotta sitten lähes 20 vuotta jatkuneen soittamisen jälkeen. Kaikki loppuu ajallaan. Ehkä tämä hellekin kohta helpottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti