lauantai 3. toukokuuta 2014

Witch - Witch


Witch on Dinosaur Jr:n kitaristi-laulaja J Mascisin ja hänen basistiystävänsä Dave Sweetapplen 2000-luvun puolivälissä perustama stoner/doom-bändi, joka on tähän mennessä julkaissut kaksi albumia. Bändin nimeä kantava debyyttialbumi ilmestyi vuonna 2006 ja Paralyzed-albumi  pari vuotta myöhemmin. Allekirjoittaneen levyhyllystä löytyy Witch-albumi.

Witchissa J Mascis ei soita kitaraa tai laula vaan hän on siirtynyt rumpusetin taakse. Ennen Dinosaur Jr. -uraa mies soitti rumpuja hc-punkkia soittaneessa Deep Woundissa, joten komppipuolesta ei tarvitse olla huolissaan. Ja onhan Witchin doom-tempo melko paljon verkkaisempaa kuin mihin punk-piireissä on totuttu, joten vanha mies selviää hommasta helposti.

Dinosaur Jr. ei ole oikein koskaan herättänyt allekirjoittaneessa sen kummempia tuntemuksia, mutta kun kuulin ensimmäisen kerran Witchin The Seer -biisin riffin, olin heti myyty. Uskallan väittää, että kyseessä on yksi viime vuosikymmenen parhaimmista riffeistä. Kitaristi Graham Clise ja kitaristi-laulaja Kyle Thomas kasvattavat kitaravallin riffille juuri sopivan kokoiseksi.

Mutta eivät levyn muut biisit jää The Seer -avausraidan varjoon. Seitsemän biisin joukkoon ei mahdu yhtään biisiä, jonka kohdalla tekisi mieli nostaa neula pois urasta. Witch-nelikko on onnistunut tekemään eheän levyn, joka ei kuitenkaan sorru kaavamaisuuteen, yhteen stonerrockin helmasynneistä. Kuten jo bändin nimestä voi päätellä, lyriikat ovat okkultismin täyteisiä. Thomasin nasaali laulusaundi vielä vahvistaa niiden tunnelmaa.

Witchin musiikkia kuvaillessa on mahdotonta olla viittaamatta Black Sabbathiin, jonka vaikutus kuuluu selvästi debyyttilevyllä. Doomin ja 70-luvun psykerockin ystävien kannattaankin ehdottomasti tutustua bändiin.

Witchin toinen albumi, Paralyzed, ei muutaman kuuntelukerran perusteella nouse lähellekään ensimmäistä albumia. Levyllä tempoa on lisätty huomattavasti ja suoraviivaisuus on vienyt riffeiltä parhaan terän. Mutta Witch on ainakin allekirjoittaneen mielestä erittäin mainio levy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti