ÖfÖ Am - Instrumentaalirockin ja b-luokan elokuvien ystäville

ÖfÖ Am on instrumentaalijytinää soittava trio Montpellierista Etelä-Ranskasta. Samasta kaupungista, josta tulee stoner rockia rouhiva Mudweiser. Allekirjoittaneen tietoisuuteen ÖfÖ Am nousi Karma to Burnin kanssa julkaistun splittiseiskan myötä. Bändit jakavat mainiosti vinyylikiekon. Sillä aikaa kun Karma to Burn kittaa kaljaa stetsoni päässä kuistilla, ÖfÖ Am katselee b-luokan kauhuelokuvia pimeässä huoneessa. Ja kittaa kaljaa. Vuonna 2010 julkaistusta splitistä tehtiin näppärästi 666 kappaleen painos.

Ennen splittiseiskaa ÖfÖ Am julkasi kymppituumaisen EP vuonna 2009. Bändi kutsuu biisejään musiikillisiksi teoksiksi, jotka on kirjoitettu elokuvien ääniraidoiksi. Tämän kuulee. Joihinkin biiseihin on helppo kuvitella elokuvakohtauksia, joissa kääritään hihat, lyödään auton takaluukku kiinni ja annetaan palaa.

Outo nimeäminen ei rajoitu vain bändin nimeen, vaan myös biisit ovat saaneet erikoisia otsikoista, muun muassa Pötar Krêm ja Oktöplasty. Mukana on myös versiointi Queenin We Will Rock You:sta. Se on nimetty On va te Caillasser. Ei hajuakaan, mitä se tarkoittaa. Mukavana yksityiskohtana kymppituumaisen kummankin puolen loppuun on kaiverrettu päättymättömät raidat. Muutaman kerran levy on jäänyt pyörimään levylautaselle ennen kuin olen tajunnut, että seuraava biisi odottaa toisella puolella.

ÖfÖ Amilta on tullut myös kokopitkä, The Beast Within: A Journey In The Life of Öctaman. Tämä levy on vielä hakusessa. Kaikki bändin tuotokset on ladattavissa ilmaiseksi bandcampista.

Visuaalinen valmistautuminen rekkatappeluun

Örebron lahja stoner rockille, Truckfighters, saapuu huomenna torstaina keikalle Helsingin Nosturiin. Levyjen kuuntelun lisäksi keikkaan voi valmistautua katsomalla Joerg Steineckin ja Christian Maciejewskin dokumentin bändistä.

Joulukuussa 2011 ensi-iltansa saaneen Fuzzomentaryn pääosissa ovat vokalistibasisti Oskar Cedermalm (Mr. Ozo) ja kitaristi Niklas Källgren (Mr. Dango). Nykyään rumpuja Witchcraftissa paukutteleva Oscar Johansson (Mr. Pezo) on kyllä mukana meinigissä, mutta nopeasti tulee selväksi, että Truckfighters on Ozon ja Dangon bändi. Itse asiassa dokumentin loppupuolella Pezo jättää bändin.

Fuzzomentary on sopivasti pilke silmäkulmassa tehty rock-dokumentti, josta ei aina tiedä, kuinka paljon värikynää on käytetty. Se kertoo, minkälaista on kiertää Eurooppaa pakettiautolla ja lämpätä Fu Manchua. Samalla se kuvaa rehellisesti muusikoiden arkea, heidän päivätöitään ja perhe-elämää.

Fuzzomentary oli hetken aikaa kokonaisuudessaan katsottavissa youtubessa, mutta sittemmin pätkä on kadonnut palvelusta. Jotain pätkiä dokkarista voi katsoa täältä. Jos lähikirjaston hyllystä ei tähän hätään löydy Fuzzomentarya, voi Steineckin työtä ihastella Truckfightersin uusimmalla musiikkivideolla, Prophetilla.

Earth - Tukevasti Maan pinnalla

Neljännesvuosisadan ajan surinamattoa kutonut Earth ei kuulu kotitaloutemme vakiorotaatioon, mutta yksi levy drone-doomin pioneereilta löytyy levyhyllystä. Vuonna 1996 julkaistu Pentastar: In the Style of Demons –albumi päätyy levylautaselle aina, kun liian hektiseksi kehittynyt meno pitää ankkuroida tukevasti maahan.

Kitaristi Dylan Carlsonin Seattlessa vuonna 1990 perustama Earth aloitti raskaasti junnaavaa minimalistista vahvistinvyörytystä soittavana kitara-basso -duona. Vuonna 1993 päivänvalon nähnyt kokeellinen Earth 2 -debyyttialbumi on julistettu mestariteokseksi niin kriitikoiden kuin myös fanienkin toimesta. Useista yrityksistä huolimatta en ole vielä päässyt sisälle tähän reilut 73 minuuttia kestävään kolme biisiä sisältävään utuiseen äänimaisemaan.

Sen sijaan Earthin kolmas albumi, Pentastar, on sen verran suoraviivaista ja helposti hahmotettavaa rockia, että sen sulattelussa ei ollut ongelmia. Väkeviin riffeihin luottavalla levyllä kitara ja basso ovat saaneet rummut tuekseen, ja parilla biisillä on jopa laulua. Homma junnaa edelleen, nyt vähän rockimmin. Levyltä löytyy jopa yksi Hendrix-coveri, Peace in Mississippi.

Päihdeongelmien kanssa paininut Carlson katosi rock-piireistä pian Pentastarin julkaisun jälkeen. Yhtenä syynä tähän pidetään hänen ystävänsä Kurt Cobainin itsemurhaa. Cobain ampui itsensä Carlsonin ostamalla haulikolla.

Vajaan kymmenen vuoden hiljaiselo päättyi vuonna 2005, kun Earth teki paluun aikaisempia levyjä seesteisemmällä Hex; Or Printing in the Infernal Method -albumilla. Tämän jälkeen studiojulkaisuja on ilmestynyt kolme, joista viimeisin pari vuotta sitten.

Täytyy myöntää, että Pentastar: In the Style of Demons –albumin jälkeinen Earthin tuotanto on jäänyt aika etäiseksi. Tätä postausta varten kuuntelin Youtubesta otteita levyistä ja täytyy myöntää, että kuulosti aika hyvältä. Täytynee lisätä ne kuuntelulistalle.

Vinkkinä kaikille fyysisten kopioiden ystäville. Earth on luvannut uusintapainoksia albumeistaan, mikä on mukava kuulla, koska tällä hetkellä bändin vinyylit ovat hyvissä hinnoissa jälkimarkkinoilla.

Royal Thunder - Tyyntä myrskyn edellä

Yhdysvaltain syvästä etelästä, tarkemmin Atlantasta, tulee bluesia, doomia, progea ja stoner rockia yhdistelevä kolmihenkinen Royal Thunder. Yksinkertaisempaa on varmaan puhua raskasta rockia soittavasta yhtyeestä.

Kymmenen vuotta sitten alkunsa saanut Royal Thunder julkaisi ensimmäisen EP:n omakustanteena vuonna 2007. Relapse Records -levylafka havahtui jyrinään ja julkaisi levyn uudelleen vuonna 2010.

Nimettömäksi jätetyn EP:n läpi puskevat vahvat Fleetwood Mac -vibat, mikä on todella mahtavaa. Tämä on vokalistibasisti Mlny Parsonzin ansiota. Parsonz omaa monipuolisen tumman laulusoundin, joka tekee hänestä yhden tämän hetken kovimmista naisvokalisteista metallimusiikin saralla. Ainakin allekirjoittaneen korvakuulon perusteella.

EP:n a-puoli on selvästi vahvempi kuin kääntöpuoli. Eivät b-puolen biisit huonoja ole, mutta levyn ensimmäiset biisit vaan ovat niin kovia. A-puolelta löytyy muun muassa raskaasti laahustava Sleeping Witch, joka kelpuutettiin myös bändin vuonna 2012 ilmestyneelle ensimmäiselle kokopitkälle.

Roomalaisin numeroin nimetty CVI on blacksabbathmaista tummuutta huokuva albumi, jonka kymmenestä biisistä vain kolme kestää reilusti alle kuusi minuuttia. Paikallaan junnaavasta jyystöstä ei kuitenkaan ole pelkoa. Verkkaisesti voimiaan keräävät biisit pitävät sisällään tarpeeksi suunnanvaihtoja.

Royal Thunder laittoi viime vuonna akustiset versiot kolmesta CIV:in biisistä bandcamp-sivuilleen. Kokonaisuus sai nimekseen CIV: A ja sen voi ladata halutessaan ilmaiseksi. Allekirjoittaneeseen versiointi ei tehnyt vaikutusta.

Uutta sähköistä Royal Thunderia saadaan kuulla ehkä piakkoinkin, sillä bändi on vetäytynyt studioon nauhoittamaan toista albumiaan. Levy syntyy samalla porukalla ja samalla tuottajalla. Jos se ei ole rikki, ei sitä kannata korjata.

Saa nähdä, meneekö uusi levy yhtä nopeasti hankintaan kuin edelliset, jotka tilasin välittömästi kuultuani Blue-biisin. Onneksi taskuista löytyi tuolloin sopivasti ylimääräistä.