Vista Chinon tarina alkaa vuonna 2010, kun Kyussissa mukana olleet laulaja John Garcia, rumpali Brant Bjork ja basisti Nick Oliveri päättävät alkaa kiertää soittamassa vuonna 1995 pillit pussiin laittaneen bändin biisejä Kyuss Lives! -nimellä. Kyuss-kitararisti Josh Homme ei lähde mukaan, mutta antaa projektille siunauksensa sillä ehdolla, ettei bändi julkaise uutta musiikkia Kyuss-nimellä. Hommen tilalle kitaraksi valikoituu belgialainen Bruno Fevery.
Vielä kesällä 2011 asiat näyttävät rullaavan sopuisasti ja Homme bongataan Kyuss Lives!in keikalta hyväksyvästi nyökyttelemästä. Välit kuitenkin vanhoihin bändikavereihin kiristyvät, kun käy ilmi, että Garcia ja Bjork yrittävät napata Kyuss-nimen oikeudet itselleen, ja tätä kautta tahkota rahaa legendalla. Laillisesti Kyuss-nimen omistaa bändin viimeiseksi jäänyt kokoonpano, eli Garcia ja Homme sekä basisti Scott Reeder ja rumpali Alfredo Hernández.
Garcian ja Bjorkin yritys vie Hommen luottamuksen ja maaliskuussa 2012 kaksikon käteen napsahtaa haaste Kyuss-nimen väärinkäytöstä. Hommen tukena on Reeder, joka ehti soittaa muutaman kerran Kyuss Lives!in riveissä. Samoihin aikoihin Oliveri saa tarpeekseen ja hänen tilalleen tulee muun muassa Yawning Manissa soittanut Billy Cordell.
Bjork vierittää syyn hässäkästä Hommen niskaan väittäen, että kyse on menneistä kaunoista. Oli miten oli, oikeus kallistuu Hommen ja Reederin kannalle määräten, että Garcia ja Bjork eivät voi julkaista levyjä Kyuss Lives! -nimellä, mutta keikkoja he voisivat soittaa tällä nimellä. Samalla oikeus määrittää, että keikoilla myytävissä oheismateriaaleissa Kyuss ja Lives! pitää lukea yhtä isolla.
Tähän päättyy Kyuss Lives!in tarina. Marraskuussa 2012 Oliveri ilmoittaa palaavansa Vista Chinoksi nimettyyn bändiin. Vielä tähän päivään mennessä ei herraa ole kuitenkaan näkynyt basson varressa, vaan bassokuviot uudella levyllä ja keikoilla hoitaa Mike Dean (Corrosion of Conformity). Oliveri taitaa enemmänkin olla kunniajäsen, kuin varsinainen osa rytmiryhmää.
Ymmärrettävästi Hommen ja Vista Chinon välit eivät ole tällä hetkellä kovinkaan lämpimät, piikkejä lentää. Ja onhan siinä rahastuksen makua, jos bändi myy kalliita vip-lippuja, joilla pääsee hengailemaan hetkeksi bändin kanssa takahuoneeseen.
Mutta unohdetaan ulkomusiikilliset seikat. Omasta mielestäni Vista Chino jatkaa ihan mallikkaasti siitä, mihin Kyuss lähes 20 vuotta sitten lopetti. Vaikka soittajat ovat lähes samat, kyseessä on eri bändi. Tosin settilistoja selatessa huomaa, että Vista Chinon keikat nojaavat yhä erittäin vahvasti Kyussin tuotantoon. Eli jos Kyuss Lives! meni ohi viime vuoden Provinssirockissa, niin nyt tilanteen voi paikata. Ja on uusi tuotantokin tutustumisen arvoista.
Nosturissa Vista Chinoa lämmittelee kanadalainen Monster Truck, joka soittaa mainiota retrorockia. Eli paikalle kannattaa saapua ajoissa.
